Kastemato, leppäkerttu, muurahainen

Kastemato, leppäkerttu, muurahainen

Lapsi löytää ulkoa kastemadon, muurahaisen tai leppäkertun ja tuo sen aikuiselle. Aikuinen innostuu lapsen tekemisestä ja aloitteesta tutkimiseen. Lisäksi aikuinen tuo tutkimiseen tarvittavat välineet lapsen aloitteiden mukaan esim. purkkeja, luuppi, suurennuslasi

Jatkotyöskentelyä:

  • esim. lasipurkkiin laitetaan hiekkaa ja multaa kerroksittain sekä matoja – voidaan seurata millaisia käytäviä madot rakentavat.
  • Manne Mato – laulu
  • Lasten tietokirjat aiheesta

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet: (lasten välinen, aikuisen ja lapsen välinen)

  • Opetellaan yhdessä pihalta tai retkeltä löydettyjen hyönteisten nimet, ominaisuuksia, elinympäristöä (mitä se syö, missä ne liikkuvat, miten ne liikkuvat…)
  • Keskustelutaitojen vahvistaminen lasten välillä sekä lapsen ja kasvattajan välillä  
    • lauseiden muodostamisen harjoittelu,
    • leikki-ideoiden esille tuominen sanallisesti,
    • kielellinen neuvottelutaitojen harjoittelu

Keskeistä sanastoa:

  • Sanat, käsitteet, fraasit, kerronta:
    • multa, hiekka, ämpäri, lapio, vesi, käytävä, suurennuslasi, luuppi, purkki, värit
    • lentää, kaivaa, kiemurtelee
    • hidas, nopea, pitkä, lyhyt, ylhäällä, alhaalla, pilkullinen, alla, päällä, pieni, suuri
    • sekä esiin tulevat eläinten ja paikkojen nimet

Aikuisen rooli

  • aikuinen osallistuu lasten käynnistämään tutkimiseen ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
  • toiminta voi myös toteutua siten, että aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: valmistaa ymmärtämistä tukevan materiaalin ja miettii osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus ja toteutuu
  • aikuinen tutkii yhdessä lasten kanssa esimerkiksi hakee tutkimisessa tarvittavat välineet kuten luupin yms.
  • osoittaa kiinnostusta ja arvostusta lasten tutkimista kohtaan, osallistuu ja innostuu
  • tukee lasten omia ideoita vahvistaen ja innostaen lapsia tutkimaan esimerkiksi hakemalla lapsille suurennuslasin ja lukee lapsille aiheeseen liittyviä kirjoja
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi -osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri
  • aikuinen havainnoitsijana (linkki oppaaseen)

Toisten lasten merkitys

  • Osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta.
  • Yhteisen elämyksen kokeminen tukee lasten ystävyyssuhteita
  • Yhteisen matopurkin tutkiminen lisää lasten välistä vuorovaikutusta, tuo uutta sanastoa ja antaa lapselle mahdollisuuden käyttää uusia oppimiaan sanoja.
  • Samoin kotiin viedyistä kuvista keskusteleminen toisten lasten kanssa tukee uusien sanojen oppimista (mistä löysit leppäkertun jne.).
  • Lapset tuovat tekemiseen ja tutkimiseen uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • aikuinen nimeää lapsen löytämän hyönteisen ja kutsuu muita lapsia katsomaan sitä
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen käyttää leikkiin liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esim. ”tämä on mato, se kiemurtelee.”
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esim. näyttämällä
  • linkki 1.3.4. (Ota koppi!)

Alkeiskielitaito

  • aikuinen kannattelee toimintaa sanoittaen mitä tapahtuu, kuvat ovat vuorovaikutuksen tukena
  • aikuinen rohkaisee lasta toistamaan kuulemiansa sanoja
  • lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti tai eleellä esim. näyttäen
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
  • lyhyet kuvailevat lauseet esimerkiksi: ”mato liikkuu, leppäkerttu lentää
  • rohkaisee lasta vastaamaan kysymällä lapselta esim. mikä tämä on, mitä mato syö ja toistamalla lapsen vastauksen lauseena
  • antaa lapselle aikaa vastata kannustaen vastaamaan lauseella ja mahdollistaen keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

  • käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä: verbit, substantiivit, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat
  • antaa pidempiä toimintaohjeita: esim. ”hae varastosta keskimmäiseltä hyllyltä toinen lapio”
  • annetaan lapselle mahdollisuus pidempään kerrontaan tekemällä kerrontaa tukevia lisäkysymyksiä esim. ”miten mato liikkuu?”, ”onko se hidas vai nopea?”, ”mistä löysit leppäkertun?”, ”millainen mato on?”, ”mihin laitat muurahaiset?”

Vanhempien osallisuus

Vanhemmat toteuttavat saman toiminnan omalla äidinkielellä kotona

  • Vanhemmille kerrotaan lasten tutkimisesta.
  • Annetaan lapsille kotiin paperi, jossa on tutkittujen hyönteisten kuvat esimerkiksi mato, leppäkerttu ja muurahainen. Lapsilla on tehtävänä etsiä kyseiset hyönteiset kotipihalta yhdessä vanhempien kanssa ja merkitä paperiin löytämänsä hyönteiset.
  • Vanhemmat kirjoittavat äidinkielellä hyönteisten nimet paperiin.

Vanhempien kanssa jaetaan kokemus

  • Lapsi tuo paperin, jossa on etsittyjen hyönteisten kuvat, takaisin päivähoitoon ja keskustellaan kokemuksesta esimerkiksi ”kuinka moni löysi kastemadon?”, ”oliko se pitkä vai lyhyt?”, ”mistä löysit sen?”
  • Opetellaan päivähoidossa esimerkiksi leppäkerttu lasten äidinkielillä.
  • Vanhemmat ja päivähoidon henkilökunta jakavat keskustellen tietoa lapsen osaamisesta äidinkielellä ja suomen kielellä kyseessä olevasta sanastosta.
  • Kysellään ja keskustellaan vanhempien kanssa heidän kotimaan hyönteisistä.