1. Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus Helsingin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Helsingin varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen toimintaympäristö on moninainen kielellisesti, kulttuurillisesti ja katsomuksellisesti. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten määrä varhaiskasvatuksessa vuonna 2019 oli yli viisituhatta, eli noin viidesosa kaikista lapsista. Ruotsia äidinkielenään puhuvia lapsia varhaiskasvatuksen piirissä oli lähes parituhatta.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä sekä kehittää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan. Varhaiskasvatuksella on merkittävä asema maahan muuttaneiden perheiden kotoutumisessa ja lasten identiteettien rakentumisessa. Pedagogisesti laadukkaassa varhaiskasvatuksessa lasten kulttuurinen ja kielellinen tausta huomioidaan hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa.

Suunnitelmat työn tukena

Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle varhaiskasvatuksen suunnitelma, Lapsen vasu ja esiopetusvuonna Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, Leops,. Osana yksilöllisiä suunnitelmia on Kielelliset taidot ja valmiudet -osuus, joka toimii pohjana lapsen kielen kehittymisen seurannalle ja arvioinnille sekä lapsiryhmän toiminnan suunnittelulle.