6. Ehyt opinpolku

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapselle kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheän kokonaisuuden. Esi- ja alkuopetuksessa laaditaan vuosittain pedagogisesti tavoitteellinen Yhdessä oppimisen suunnitelma. Yhteisesti laadittu suunnitelma edesauttaa lapsen yksilölliset tarpeet huomioivaa ja joustavaa siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen. Yhdessä toimiessa oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja opetussuunnitelmien molemminpuolinen tuntemus lisääntyy ja pedagogiikka kehittyy.

6.1 Esiopetus, kielen rikas maailma ja vuorovaikutus

Esiopetuksen keskeiset oppimisen alueet harjaannuttavat kielen käytön kaikkiin osa-alueisiin. Aikuisen antama kielellinen malli toimii vuorovaikutuksen kannattelijana. Hän varmistaa ja mahdollistaa vuorovaikutuksen ja kielellisen ilmaisun toteutumisen. Tärkeää on, että jokaiselle lapselle taataan yhtäläinen mahdollisuus osallisuuden kokemiseen.

Aikuinen on tietoinen omasta vuorovaikutuksestaan, sanattomasta viestinnästä ja tavasta puhua. Oppimisympäristö on kielellisesti monimuotoinen ja työtavat kielitietoisia. Suomi toisena kielenä (S2) -opetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen osa-alueisiin. Tavoitteena on, että lapsi oppii arkielämän perussanastoa ja osaa käyttää kieltä luontevasti eri tilanteissa. Lapsen edistyessä tavoitteena on, että hän ymmärtää ja käyttää aktiivisesti suomen kieltä ja harjoittelee monipolisia kielenkäytön tapoja.

6.2 Perusopetukseen valmistava opetus

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan muuttaneille oppilaille, joiden suomen kielen taito on vielä vähäinen tai riittämätön esi- tai perusopetukseen. Esi- ja alkuopetusikäisten valmistava opetus järjestetään Helsingissä omalla oppilaaksiotto-alueella esiopetusryhmässä tai lähikoulussa. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä tai alle kouluikäisenä Suomeen tulleita, jos suomen kielen taso jää alle kehittyvän alkeiskielitaidon. Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan kielitaidon tasoa, ei muita kouluvalmiustaitoja.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia, mikä vastaa yhden lukuvuoden tuntimäärää. Jokaiselle valmistavaan opetukseen tulevalle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, johon kirjataan oppilaan lähtötilanne, vahvuudet ja tavoitteet opetukselle. Lisäksi perusopetuksen puolella suunnitelmaan kirjataan opiskeltavat oppiaineet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Valmistavasta opetuksesta löytyy lisätietoa Valmistavaopetus.edu.hel.fi -sivustolta.

6.3 Alkuopetus

Koulun aloittaminen on lapselle iso ja tärkeä asia. Koulussa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Oppilaat tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Helsingin kouluissa jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään oppimiseen.

Koululla on keskeinen rooli hiljattain maahan muuttaneen lapsen kotoutumisessa. Lapsi tutustuu kouluun esiopetusvuoden aikana päiväkodin ja koulun yhteisessä toiminnassa. Myös koulutulokkaiden huoltajat tarvitsevat tietoa koulun käytänteistä ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, jotta he pystyvät tukemaan lastaan paremmin tämän koulupolulla. Tätä tietoa he saavat muun muassa koulujen järjestämissä koulutulokkaiden vanhempainilloissa, joissa on mahdollisuuksien mukaan ja tarpeiden mukaan myös monikielistä ohjausta. Lisää tietoa suomalaisesta peruskoulusta ja helsinkiläisestä kouluarjesta on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuottamassa Koulu tutuksi – Tietoa suomalaisesta peruskoulusta (2020) -oppaassa. Opasta on saatavissa sähköisenä usealla eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, somaliksi ja venäjäksi.

Perusopetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajien opetuksessa huomioidaan opetussuunnitelman opetussisältöjen ja tavoitteiden osalta myös oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita sekä Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin mm. kielitaitoa ja siihen liittyviä tavoitteita sekä oppilasta hyödyttäviä tuen muotoja.

Kielitietoisessa koulussa kielikasvatus on kokonaisvaltainen osa kaikkea oppimista. Oppijaa ohjataan peruskielitaidon hallintaan ja akateemisen kielitaidon kehittymiseen. Opittava asia ja oppitilanteet tehdään oppilaille motivoiviksi ja ymmärrettäviksi soveltamalla ohjeita ja tehtäviä sekä havainnollistamalla niitä eri tasoisille suomen oppijoille tarpeiden mukaan. Kielen keskeisyys oppimisessa on kielitietoisen koulun perusperiaate, joka ohjaa jokaista opettajaa tuomaan esille ja opettamaan eri tiedonalojen sanastoa ja kielellisiä käytänteitä.

Suomi toisena kielinä ja kirjallisuus (S2) ja suomen kieli ja kirjallisuus ovat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääriä. Oppimäärän valinnasta päättävät huoltajat opettajien suosituksen perusteella. Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiseen opiskeluun kaikilla kielitaidon osa-alueilla (puheen ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen). Suomen kielen taitotaso on ainoa kriteeri, ei esimerkiksi Suomessa oloaika, kansalaisuus tai väestörekisteriin merkitty äidinkieli. S2-opetusta voidaan antaa erillisenä opetuksena, samanaikaisopetuksena ja äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunnilla opetusta eriyttämällä.

Oppilaan oman äidinkielen taito tukee uusien kielten oppimista. Mahdollisuus oman äidinkielen ja oman kulttuurin edistämiseen on suomen kielen taidon ohella tärkeää oppilaan kotoutumisen ja monikielisen identiteetin kehittymisen kannalta. Oma kieli on ajattelun, itseilmaisun ja viestinnän väline. Oman äidinkielen jatkuva kehittäminen ja käyttö kaiken oppimisen tukena on perusteltua. Helsingissä järjestetään laajasti perusopetusta täydentävää oman äidinkielen opetusta.

Helsingissä kielten opiskelua pidetään tärkeänä. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus oppia kieliä ja koulujen kielivalikoima on laaja. Ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen eli A1-kielen opiskelu aloitetaan 1. luokalta. A1-kieltä opiskellaan 2 tuntia viikossa sekä ensimmäisellä että toisella vuosiluokalla. Alkuopetuksessa kielten opiskelussa painottuu erityisesti toiminnallisuus, pelit, leikit, oppimisen ilo ja suullisen kielitaidon kehittäminen.

Monikielisten oppilaiden oppiaineiden arvioinnissa huomioidaan oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taidon puutteista huolimatta. Arviointi voi oppilaan kohdalla olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.