Ruokailutilanne

Hyödynnetään pöydän kattaminen ja ruokailutilanne matemaattisten käsitteiden opetteluun ja opitun vahvistumiseen.

Pöydän kattamistilanne:

  • lapset kattavat pöydät yhdessä aikuisen kanssa jutellen ja pohtien
  • pöydät katetaan siten, että aikuinen tekee lapsille kysymyksiä ja antaa lasten ratkaista yhteisen keskustelun avulla
  • aikuinen herättelee lapsen mielenkiinnon kyselemällä esimerkiksi ”kumpi on pidempi veitsi vai haarukka?”
  • annetaan lapselle mahdollisuus vertailla, luokitella, harjoitella paikanmääreitä sekä laskea lukumääriä, esimerkiksi kuinka monta lasia tarvitaan pyöreään pöytään

Ruokailutilanne:

  • aikuinen jakaessaan ruokaa kysyy mm. ”otatko kokonaisen vai puolikkaan leivän”, ”minkä kokoisen leivän haluat?”,” otatko kalaa enemmän kuin perunaa?”, ”kumpaa sinulla on enemmän?”
  • aikuinen istuu lasten kanssa ruokapöydässä ja tuo keskusteluun tavoitteena olevat käsitteet. Esimerkiksi ”missä sinulla on lasi?”, ”montako lihapullaa sinä otit?”, ”minkä muotoinen on lautanen?”

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

  • tutustutaan ruokailussa tarvittavaan sanastoon ja fraaseihin. Laajennetaan lapsen sanavarastoa tuomalla leikkiin uutta sanastoa keskustelun kautta.
  • keskustelutaitojen vahvistaminen lasten välillä sekä lapsen ja aikuisen välillä mm. lauseiden muodostamisen harjoittelu, pohtimisen ja ajattelun esille tuominen sanallisesti, kielellinen neuvottelutaitojen harjoittelu

Keskeistä sanastoa

  • edessä, takana, oikealla, vasemmalla
  • suuri, pieni, enemmän, vähemmän, paljon, vähän, korkea, matala, värit, pehmeä, kova, kuuma, kylmä, nestemäinen, kiinteä, kokonainen, puolikas, pyöreä, nelikulmainen
  • ruokailuvälineet, astiat, kasvikset, juomat
  • lukumäärät

Jatkotyöskentely

  • ruokailuun ja pöydän kattamiseen sanastoa harjoitellaan kotileikissä tai kahvilaleikissä
  • tehdään lasten kanssa lehdistä leikatuista tai tulostetuista kuvista ruokailuun liittyvä muistipeli (huomioi verbit)

Aikuisen rooli

  • aikuinen osallistuu toimintaan ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
  • aikuinen kattaa yhdessä lasten kanssa ruokapöydät, ruokailee yhdessä lasten kanssa samassa pöydässä
  • osoittaa kiinnostusta ja arvostusta lasten tekemiseen, ilahtuu lapsen onnistumisista
  • tuo tekemiseen tavoitteena olevat käsitteet ja tukee lasten omia aloitteita luokitteluun, vertailuun yms. pohdintaan
  • tukee lasten omia keskusteluideoita
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus ja jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

  • yhteinen tekeminen tukee lasten ystävyyssuhteita
  • toiset lapset tuovat uutta sanastoa ja kielellisiä malleja
  • neuvottelu- ja vuorottelutaitojen sekä siinä tarvittavan sanaston harjoittelu mahdollistuu toisten lasten avulla
  • yhdessä pohtiminen antaa mahdollisuuden harjoitella oppimaansa
  • pöydän kattamisessa ja ruokailussa tulee yhteisen keskustelun avulla samoista käsitteistä ja sanastosta paljon toistoa, mikä tukee kielen oppimista

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen näyttää ja kertoo samalla esimerkiksi, mihin lautanen laitetaan ”lautanen on pöydällä”
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • aikuinen nimeää välineet esimerkiksi haarukka, lautanen, lasi toistaen niitä usein
  • aikuinen käyttää toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi ”sinulla on paljon ruokaa”, ”lautanen on tyhjä”
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esimerkiksi näyttämällä mitä haluaa

Alkeiskielitaito

  • rohkaisee lasta toistamaan kuulemiansa sanoja
  • lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti, eleellä esimerkiksi näyttäen tai toimimalla
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
  • lyhyet kuvailevat lauseet liittyen vertailuun, luokitteluun, paikanmääreisiin ja lukumääriin esimerkiksi ”maito on kylmää”, ”haarukka on terävä”, ”lasi on lautasen yläpuolella”
  • rohkaisee lasta vastaamaan kysymällä lapselta esimerkiksi ” kummalla on enemmän maitoa?” ja toistamalla lapsen vastauksen lauseena
  • antaa lapselle aikaa vastata kannustaen vastaamaan lauseella ja mahdollistaen keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

  • käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat, vertailu, luokittelu ja lukumäärät
  • antaa pidempiä toimintaohjeita esimerkiksi ”laske montako haarukkaa puuttuu pyöreästä pöydästä ja vie ne sinne, vie kolme lasia matalaan pöytään ja kaksi lasia korkeaan pöytään”
  • annetaan lapselle mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta esimerkiksi ”montako tuolia teillä on kotona pöydän ympärillä?”, ”miksi ruoka on kuumaa?”, ”minne viet tyhjän lautasen?”, ”milloin jäätelö sulaa?”, ”millaista maito on?”
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta osallistumalla yhteiseen keskusteluun 

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Kuukauden sana -tehtävä:

  • huoltajat ja lapsi valitsevat kotona yhdessä heidän äidinkielellään lapsiryhmässä opeteltavan sanan (liittyen vertailuun, luokitteluun, lukumäärään tai paikanmääreeseen esimerkiksi edessä, kahdeksan, iso)
  • huoltajat kirjoittavat sanan paperille kotona (on hyvä kirjata viereen myös se, miten sana lausutaan)
  • sanasta piirretään tai tulostetaan kuva ja laitetaan seinälle. Sana voidaan opetella kaikkien lasten kanssa yhdessä