Ravintolaleikki

Tehdään yhdessä ravintolaleikki. Käytetään olemassa olevia tavaroita esimerkiksi kotileikin astioita ja ruokia. Valmistetaan ravintolaan kuvitetut ruokalistat, joista asiakkaat voivat tilata ruoka-annoksia. Aluksi aikuinen toimii leikissä tarjoilijana nimeten tilattavat ruuat ja juomat mahdollisimman usein. Jatkossa lapsi toimii tarjoilijana.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

  • opetellaan yhdessä ravintolassa asioimiseen liittyvää sanastoa ja fraaseja sekä harjoitellaan kysymyslauseiden tuottamista
  • vahvistetaan keskustelutaitoja lasten välillä sekä lapsen ja aikuisen välillä
  • neuvottelu- ja vuorottelutaitojen sekä siinä tarvittavan sanaston harjoittelu
  • leikissä voi olla mukana eri kielitaidon tasoilla olevia lapsia

Keskeistä sanastoa

  • tarjoilija, asiakas, ravintola, juomat, ruuat, astiat, aterimet, raha, pankkikortti, kolikko, seteli, lompakko, kassakone, lompakko
  • tilata, maksaa, odottaa, valita, hakea, tuoda, syödä, juoda, maistaa
  • pieni, suuri, vieressä, edessä, takana, enemmän, vähemmän, lisää, liikaa, vähän, paljon, puolikas, kokonainen
  • lukumäärät
  • hyvää, pahaa, suolaista, mausteista, kylmää kuumaa, herkullista
  • ”kiitos”, ”tervetuloa uudelleen”, ”huomenta”, ”paljonko tämä maksaa?”, ”mitä teille saisi olla?”, ” saisiko olla jotain muuta?”

Jatkotyöskentely

  • leikki on aina tarjolla, jolloin lapset voivat vapaasti palata leikkiin usein
  • leikataan lehdistä erilaisten ruoka-annosten kuvia, jolloin saadaan uutta sanastoa leikkiin
  • lapset voivat tehdä itse ruokalistoja esimerkiksi piirtämällä tai leikkaamalla lehdistä kuvia
  • muutetaan ravintola kahvilaksi, johon tehdään lasten kanssa muovailuvahasta kakkuja, pullia ja keksejä

Aikuisen rooli

  • aikuinen osallistuu leikkiin lasten kanssa tuoden siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
  • aikuinen osoittaa kiinnostusta ja arvostusta leikkiä kohtaan, ottaa leikissä roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
  • tukee lasten omia leikki-ideoita vahvistaen ja rikastaen leikin kulkua esimerkiksi tuomalla leikkiin uusia ruokia ja juomia  
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

  • osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • leikissä toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen, mikä tukee lasten ystävyyssuhteita
  • toisen kanssa syntyy yhteinen ilo leikistä, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
  • lapset tuovat leikkiin uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (leikkivalintataulu)
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • aikuinen nimeää leikin sanastona esimerkiksi maito, peruna, tilata toistaen niitä usein
  • käyttää leikkiin liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi ”istutaan tuolille”, ”tässä on mehua”, ”odotetaan ruokaa”
  • vuorovaikutus toteutuu, kun leikitään yhdessä, esimerkiksi istutaan samaan pöytään, katsotaan yhdessä ruokalistaa
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esimerkiksi lapsi voi näyttämällä ilmaista, mitä haluaa kaupasta ostaa

Alkeiskielitaito

  • aikuinen kannattelee leikkiä sanoittaen mitä leikissä tapahtuu ja käyttää kuvia
  • rohkaisee lasta toistamaan ja käyttämään kuulemiansa sanoja
  • lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti tai eleellä esimerkiksi näyttäen sormella
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston leikkiin havainnollisesti: substantiivit ja verbit
  • aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi ”minä haluan pastaa”, ”onko sinulla lompakko?”, ”kenen vieressä istut?” mitä haluat tilata?
  • antaa lapselle aikaa vastata kannustaen vastaamaan lauseella ja mahdollistaen keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

  • aikuinen käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä, verbit, substantiivit, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat
  • lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia pidempään kerrontaan
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”millä kulkuvälineellä tulit?”, ”miksi tilasit noin paljon?”, ”mitä syöt lusikalla?”, ”onko kaakao kuumaa?”, ”milloin ravintola menee kiinni?”, ”millaisista kekseistä sinä pidät?”, ” montako lasia tarvitaan tähän pöytään?”, ”tilaatko kokonaisen vai puolikkaan pitsan?”
  • aikuinen voi antaa leikissä pidempiä toimintaohjeita esimerkiksi ” käy hakemassa laatikosta kaksi ruokalistaa lisää”
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta sopimalla lasten kanssa yhdessä, esimerkiksi kuka saa tilata ensimmäisenä ja milloin rooleja vaihdetaan

Huoltajien kanssa tehtävä yhteystyö

  • leikki kuvataan ja näytetään huoltajille. Lapsi voi näin kertoa huoltajalle leikin kulusta äidinkielellään
  • lapset voivat tuoda kotoa kuvia omista lempiruuistaan ravintolaleikkiin
  • huoltajilta pyydetään lempiruokien reseptejä, joista kootaan lasten kanssa yhteinen keittokirja