Nukkekotiaskartelu

Tutustutaan kotiaiheeseen esimerkiksi valokuvien, kuvien, kuvakirjojen tai digivälineen avulla.

Tehdään lasten kanssa oma nukkekoti:

  • lapset rakentavat nukkekodin esimerkiksi pahvilaatikosta
  • nukkeperheenjäsenet voidaan piirtää tai askarrella itse tai tulostaa valmiit paperinuket
  • nukkekodeista muodostuu yhteinen kaupunki, jolla voidaan leikkiä
  • myöhemmin valmiin nukkekodin voi viedä kotiin

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

  • tutustutaan materiaaleihin ja välineisiin toiminnassa tapahtuvan nimeämisen kautta esimerkiksi laatikko, paperi, kynä, liitu, vesiväri, sakset, liima
  • tutustutaan kodin sanastoon ja käsitteisiin sekä harjoitellaan kerrontaa
  • askartelu mahdollistaa osallistumisen myös vähäisellä suomen kielellä

Keskeistä sanastoa

  • paperi, pahvi, kangas, kynä, liitu, vesivärit, sakset, sivellin, liima, talo, huone, seinä, katto, ovi, ikkuna, eri huoneet
  • leikata, liimata, maalata, rakentaa, korjata, värit,
  • pieni – iso, matala – korkea, ohut – paksu, edessä – takana, alhaalla – ylhäällä, alla – päällä, keskellä, vieressä
  • sohva, nojatuoli, hylly, lipasto, naulakko, matto, verhot, jalkalamppu

Aikuisen rooli

  • aikuinen osallistuu tekemiseen ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
  • leikki voi toteutua siten, että aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: aikuinen miettii leikkiryhmään osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus toteutuu sekä huolehtii leikkiin tarvittavan tilan ja materiaalin virittämään leikkiä
  • aikuinen osoittaa kiinnostusta ja arvostusta leikkiä kohtaan, ottaa leikissä roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
  • aikuinen tukee lasten omia askarteluideoita vahvistaen ja rikastaen toiminnan kulkua esimerkiksi tuomalla toimintaan uuden välineen tai askartelumateriaalia
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus ja jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

  • osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • taiteilussa toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
  • toisen kanssa syntyy yhteinen ilo toiminnasta, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
  • lapset tuovat taiteiluun liittyvää uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (valokuva, digiväline, leikkivalintataulu)
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • aikuinen nimeää askartelun aiheen ja välineet esimerkiksi koti, laatikko, paperi, sakset, toistaen niitä usein
  • aikuinen käyttää leikkiin liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi leikkaa paperia, liimaa kiinni, missä on sakset ja käytetään lapsen nimeä
  • käytetään askartelumateriaalia ja välineitä esimerkiksi revitään, leikataan, väritetään, maalataan, kun lapsi lähtee tuottamaan samaa toimintaa, toteutuu vuorovaikutus
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista

Alkeiskielitaito

  • aikuinen kannattelee toimintaa sanoittaen askartelun etenemistä, mitä tapahtuu, eleet, ilmeet kuvat tukena
  • aikuinen antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden keskustelun aloitteille
  • lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla näyttäen, tunnistaen tai sanallisesti
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
  • aikuinen tuo havainnollisesti esiin taiteilussa tarvittavat sanat ja käsitteet esimerkiksi pieni – iso, alla – päällä, takana – edessä, värit
  • aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi ”talo maalataan punaiseksi”, ”mikä tämä on?” tai ”mitä sinä teet?”. Lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella

Peruskielitaito

  • aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta esimerkiksi ”millä värillä haluat maalata oven?”, ”miksi valitsit kukkapaperin seinään?”, ”mihin laitat liimaa?”, ”milloin leikkaat kankaan?”, ”millainen paperi on?”
  • lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta esimerkiksi sopimalla lasten kanssa yhdessä, kuka asuu punaisessa talossa tms.
  • askartelussa voidaan jo käyttää moniosaisia ohjeita kuten ”hae kaapista, ylälaatikosta pienet sakset”

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

  • huoltajille kerrotaan ja näytetään kuvina (kuvat seinällä, digiväline) valmistettu nukkekoti
  • keskeisestä sanastosta annetaan kotiin kuvalista, jolloin nukkekodista voidaan keskustella kotona äidinkielellä
  • pidetään nukkekotinäyttely, johon kutsutaan huoltajat. Huoltajat ja lapsi voivat keskustella äidinkielellään nukkekodeista, jolloin lapsi kuulee samaa sanastoa sekä äidinkielellä että suomen kielellä