Kolme pukkia satu

Toiminnan lähtökohtana on sadut tai tarinat, jotka ovat myös useissa maissa tunnettuja. Lapsiryhmässä satu Kolme pukkia kerrotaan kuvien avulla, luetaan kuvakirjasta, ja muokataan draamaksi.

  • luodaan kyseisen sadun maailma: paikka, välineistö jne.
  • esitetään satu lapsille pöytäteatterina tai nukketeatterina
  • lapset esittävät tarinaa toisilleen
  • mahdollisuus on myös näytellä tai improvisoida satu
  • lapset esittävät sadun toisille lapsiryhmille

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

Satujen, tarinoiden ja kuvakirjojen kielellinen maailma ja mielikuvituksellisuus tulee tutuksi. Lisäksi voidaan käsitellä abstrakteja käsitteitä esimerkiksi tunteita.

Keskeistä sanastoa

  • pukki, peikko, vesi, joki, ruoka, ruoho, niitty, silta, sarvet
  • kävellä, uhata, auttaa, työntää, syödä
  • pieni – keskikokoinen – iso, kiltti – ilkeä, iloinen – surullinen, rohkea, pelätä, laiha – tukeva, värit
  • päällä – alla, seuraava

Aikuisen rooli

  • aikuinen osallistuu lasten käynnistämään satuun ja draamaan ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden, tai
  • draama voi toteutua siten, että aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: miettii draamaryhmään osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus ja toteutuu, huolehtii draamaan tarvittavan tilan ja materiaalin virittämään leikkiä
  • aikuinen osoittaa kiinnostusta ja arvostusta leikkiä kohtaan, ottaa draamassa roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
  • aikuinen tukee lasten omia leikki-ideoita vahvistaen ja rikastaen tarinan kulkua esimerkiksi tuomalla leikkiin uuden hahmon tai esineen
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus ja jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

  • osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • draamassa toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
  • toisen kanssa syntyy yhteinen ilo draaman kautta, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
  • lapset tuovat draamaan uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (valokuva, digiväline)
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • aikuinen nimeää draaman välineet esimerkiksi pukki, peikko, silta, joki, ruoho toistaen niitä usein
  • aikuinen käyttää draamaan liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi ”pukki kävelee”, ”peikko kiipeää”, ”pukki työntää”, ”tämä on pukki”
  • aikuinen käyttää toistuvasti lapsen nimeä
  • käytetään ääntelyä jäljitellen esimerkiksi pukin liikkeen ääntä. Kun lapsi lähtee tuottamaan samaa äännettä, toteutuu vuorovaikutus
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista

Alkeiskielitaito

  • aikuinen osallistuu leikkiin sanoittaen mitä leikissä tapahtuu. Eleet, ilmeet ja kuvat ovat kielen ja vuorovaikutuksen tukena
  • aikuinen antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden keskustelunaloitteille
  • lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla näyttäen, tunnistaen tai sanallisesti
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
  • aikuinen tuo havainnollisesti esiin draamassa tarvittavat sanat ja käsitteet esimerkiksi pieni -keskikokoinen – iso, alla – päällä, takana – edessä, värit
  • aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi ”pieni pukki syö”, ”mikä tämä on?” tai ”mitä peikko tekee?”
  • lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella

Peruskielitaito

  • aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”millä pukilla sinä haluat leikkiä?”, ”miksi pukit menevät sillalle?”, ”mihin pukki kiipeää?”, ”milloin pikkupukki saa mennä sillan yli?”, ”millainen silta on?”
  • lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta esimerkiksi sopii lasten kanssa yhdessä, kuka on peikko tms.
  • leikissä voidaan jo käyttää moniosaisia ohjeita kuten ”hae laatikosta, laatikon pohjalta iso pukki”

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö 

  • draama dokumentoidaan ja huoltajille kerrotaan ja näytetään kuvina (kuvat seinällä, digiväline) toteutettu satuprojekti 
  • huoltaja voi tulla kertomaan tai lukemaan sadun äidinkielellään lapsiryhmälle
  • järjestetään esitys Kolme pukkia, jota huoltajat ja sisarukset voivat tulla katsomaan
  • opeteltuja sanoja voidaan kirjata lapsen vihkoon tai kuvapohjalle, jonka lapsi voi viedä kotiin