Metsäretki

Yhdessä lapsen kanssa tutustutaan metsään. Vuodenajasta riippuen metsäretkellä voidaan toimintaa myös kielellistää eri tavoin. Retki sisältää esimerkiksi leikkimistä ja erilaisia luontotehtäviä.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet: (lasten välinen, aikuisen ja lapsen välinen)

  • Tutustutaan yhdessä lasten kanssa retkipaikkaympäristöön: näyttäen, etsien, löytäen, havainnoiden, nimeten, kokeillen ja liikkuen. Jälkikäteen retkikokemuksiin palataan lasten kanssa yhdessä esim. kuvin, kerättyjen maateriaalien ja yhteisten keskustelujen kautta.

Keskeistä sanastoa:

Sanat, käsitteet, fraasit, kerronta:

  • kävellä, juosta, istua, kiivetä, tasapainoilla, ryömiä, hyppiä, kieriä
  • metsä: puu (mänty, kuusi, koivu), oksa, kivi/kallio, pensas, aurinko, pilvi, lintu, orava, jänis, polku, koti/pesä, retki, reppu, eväät, kerätä, etsiä, rakentaa, laulaa, kuunnella, värit, koot, lukumäärät, edessä-takana, päällä-alla, vieressä
  • metsäympäristö eri vuodenaikoina:
    • syksy vesi/sade/lätäkkö/puro, tuuli, käpy, sieni, lehti, mato, hyttynen, muurahainen, hämähäkki, mustikka, puolukka, sataa, tippuu, kylmä
    • talvi lumi/ sade/ hanki/ lumihiutale, laskea mäkeä, pakkanen, kylmä, 
    • kevät ja kesä lehti, kukka, aurinko, kukka, perhonen, kärpänen, ampiainen, leppäkerttu, sammakko, siili, lämmin/kuuma

Aikuisen rooli

  • aikuinen voi osallistua lasten käynnistämään luonnossa leikkimiseen, lasten tekemiin havaintoihin ja tuoda siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden, tai
  • metsäretki voi toteutua siten, että aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: miettii metsäretkiryhmään osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus toteutuu, ja huolehtii retkellä tarvittavan paikan ja materiaalin virittämään metsäretkeä
  • aikuinen rakentaa yhdessä lasten kanssa retkimaailmaa esim.rakentamalla majan metsään
  • osoittaa kiinnostusta ja arvostusta luontoa kohtaan, ottaa retkellä roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
  • tukee lasten omia havaintoja ja ideoita vahvistaen ja rikastaen leikin kulkua esim. tuomalla leikkiin uuden luontomateriaalin tai esineen esimerkiksi suurennuslasin
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi -osallisuus on tunnekokemus,
  • jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri
  • aikuinen havainnoitsijana (linkki oppaaseen)

Toisten lasten merkitys

  • osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • metsäretkellä toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
  • toisen kanssa syntyy yhteinen ilo luonnossa liikkumisesta, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
  • lapset tuovat metsäretkeen uutta liikkumisen sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (valokuva, digikehys, leikkivalintataulu)
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • aikuinen käyttää liikkumiseen liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esim. kävellä, juosta, istua käyttäen lapsen nimeä
  •  aikuinen nimeää asioita: esim. puu, lintu, muurahainen
  • käytetään ääntelyä, näyttämistä /osoittamista ja liikettä jäljitellen toimintaa. Kun lapsi lähtee tuottamaan samaa toimintaa, toteutuu vuorovaikutus
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista linkki 1.3.4. (Ota koppi!)

Alkeiskielitaito

  • metsäretkellä aikuinen sanoittaa mitä retkellä tapahtuu. Eleet, ilmeet ja kuvat ovat kielen ja vuorovaikutuksen tukena
  • aikuinen antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden havainnointi ja -leikkialoitteille
  • lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla näyttäen, tunnistaen tai sanallisesti
  • aikuinen tuo havainnollisesti esiin retkellä ja leikissä tarvittavat sanat ja käsitteet esim. kiivetä, kerätä, rakentaa, pieni - iso, päällä - alla, hidas - nopea, edessä - takana, täällä
  • aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi:” pieni lintu lentää”, ”mikä eläin tämä on?” tai ”mitä tämä hämähäkki tekee?”. Lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella.

Peruskielitaito

  • aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”miten tulimme metsään?”, ”miksi kiipesit kivelle?”, ”mihin olet menossa?”, ”milloin syödään eväät?”, ”millainen puu on kesällä?”
  • lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta: esimerkiksi sopii lasten kanssa yhdessä kuka on kenenkin pari tms.
  • metsäretkellä voidaan jo käyttää moniosaisia ohjeita kuten: ”kiipeä kaatuneen puun yli ja laita oma reppusi ison kiven taakse”

Vanhempien osallisuus

Vanhemmat toteuttavat saman toiminnan omalla äidinkielellä kotona

  • Metsäretki dokumentoidaan ja opeteltuja sanoja voidaan kirjata muistiin lapsen vihkoon tai voidaan antaa retkikuvia kotiin.
  • Vanhemmille kerrotaan ja näytetään kuvina (kuvat seinällä, digikehys) liikkumiseen liittyvää toimintaa esim. kiipeämistä, hyppimistä, juoksemista. Heille kerrotaan mitä sanastoa metsäretkellä on painotettu (liikkumisen verbit, ohjeet) ja pyydetään käyttämään samoja sanoja ja ilmaisuja äidinkielellä kotona.
  • Lapsi kertoo metsäretkestä tai kuvassa olevasta tilanteesta. Yhteinen tekeminen ja elämys omalla äidinkielellä ovat merkittäviä lapsen identiteetin kehitykselle. Vanhemmat käyttävät lapsen kanssa rikasta kieltä ja näyttävät mallillaan miten äidinkieltä käytetään.
  • DVD- lapsuuden monta kieltä

Vanhempien kanssa jaetaan kokemus

  • Ryhmän aikuiset ja lapsen vanhemmat kertovat vielä kokemuksista kotona, leikistä tai yhteisesti sovitun teeman toteuttamisesta toisilleen.
  • Vanhemmat seuraavat ja osallistuvat päiväkodissa lapsen metsäretkeen. Lapsen kanssa voidaan näin tutustua luontoon ja liikkumiseen samanaikaisesti äidinkielellä ja suomen kielellä.
  • Kysellä ja keskustella vanhempien kanssa heidän lapsuutensa liikuntaharrastuksista.
  • Tärkeää on yhteisen kokemuksen jakaminen ja yhteinen ilo! Lapsen oman äidinkielinen henkilökunta on tässä yhteistyössä suurena apuna.