Ruokailutilanne

Hyödynnetään pöydän kattaminen ja ruokailutilanne matemaattisten käsitteiden opetteluun ja opitun vahvistumiseen.

Pöydän kattaminen:

  • pöydät katetaan siten, että aikuinen tekee lapsille kysymyksiä ja antaa lasten ratkaista yhteisen keskustelun avulla
  • lapset kattavat pöydät yhdessä aikuisen kanssa jutellen ja pohtien
  • aikuinen herättelee lapsen mielenkiinnon kyselemällä esim. kumpi on pidempi veitsi vai haarukka
  • annetaan lapselle mahdollisuus vertailla, luokitella, harjoitella paikanmääreitä sekä laskea lukumääriä esimerkiksi kuinka monta lasia tarvitaan pyöreään pöytään   

Ruokailutilanne:

  • aikuinen jakaessaan ruokaa kysyy mm. otatko kokonaisen vai puolikkaan leivän /minkä kokoisen leivän haluat, otatko kalaa enemmän kuin perunaa/otitko kalaa enemmän kuin perunaa/kumpaa sinulla on eniten
  • aikuinen istuu lasten kanssa ruokapöydässä ja tuo keskusteluun tavoitteena olevat käsitteet esimerkiksi missä sinulla on lasi, montako lihapullaa sinulla on jäljellä/otit, minkä muotoinen lautanen on.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet: (lasten välinen, aikuisen ja lapsen välinen)

Keskeistä sanastoa:

  • edessä, takana, oikealla, vasemmalla, värit, pehmeä, kova, kuuma, kylmä
  • Vertailu: suuri, pieni, enemmän, vähemmän, paljon, vähän, korkea, matala
  • Luokittelu: ruokailuvälineet, astiat, kasvikset, juoma, nestemäinen, kiinteä, kokonainen, puolikas, muodot: pyöreä ja nelikulmainen
  • Lukumäärät

Keskustelutaitojen vahvistaminen lasten välillä sekä lapsen ja kasvattajan välillä (mm. lauseiden muodostamisen harjoittelu, pohtimisen/ajattelun esille tuominen sanallisesti, kielellinen neuvottelutaitojen harjoittelu)

Aikuisen rooli

Aikuinen osallistuu pöydän kattamiseen ja ruokailuun lasten kanssa

  • aikuinen osallistuu toimintaan ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
  • aikuinen kattaa yhdessä lasten kanssa ruokapöydät, ruokailee yhdessä lasten kanssa samassa pöydässä
  • osoittaa kiinnostusta ja arvostusta lasten tekemiseen, ilahtuu lapsen onnistumisista
  • tuo tekemiseen tavoitteena olevat käsitteet ja tukee lasten omia aloitteita luokitteluun, vertailuun yms. pohdintaan
  • tukee lasten omia keskusteluideoita
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri
  • aikuinen havainnoitsijana (linkki oppaaseen)

Toisten lasten merkitys

  • yhteinen tekeminen tukee lasten ystävyyssuhteita
  • toiset lapset tuovat uutta sanastoa ja kielellisiä malleja
  • neuvottelu- ja vuorottelutaitojen sekä siinä tarvittavan sanaston harjoittelu mahdollistuu toisten lasten avulla
  • yhdessä pohtiminen antaa mahdollisuuden harjoitella oppimaansa
  • pöydän kattamisessa ja ruokailussa tulee yhteisen keskustelun avulla samoista käsitteistä ja sanastosta paljon toistoa, mikä tukee kielen oppimista

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • näyttää ja sanoo samalla, mihin lusikka laitetaan esim. nyt lusikka on servetin päällä
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin
  •  aloitteisiin
  • aikuinen nimeää välineet esim. haarukka, lautanen, lasi toistaen niitä usein
  • käyttää toistuvia fraasimaisia lauseita esim. sinulla on paljon ruokaa, lautanen on tyhjä
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esim. näyttämällä mitä haluaa
  • linkki 1.3.4. (Ota koppi!)

Alkeiskielitaito

  • rohkaisee lasta toistamaan kuulemiansa sanoja
  • lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti, eleellä esim. näyttäen tai toimimalla
  • tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
  • lyhyet kuvailevat lauseet liittyen vertailuun, luokitteluun, paikanmääreisiin ja lukumääriin esimerkiksi
  • maito on kylmää, haarukka on terävä, lasi on lautasen yläpuolella
  • rohkaisee lasta vastaamaan kysymällä lapselta esim. kummalla on enemmän maitoa ja toistamalla lapsen vastauksen lauseena
  • antaa lapselle aikaa vastata kannustaen vastaamaan lauseella ja mahdollistaen keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

  • käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat, vertailu, luokittelu ja lukumäärät
  • antaa pidempiä toimintaohjeita esim. laske montako haarukkaa puuttuu pyöreästä pöydästä ja vie ne sinne, vie kolme lasia matalaan pöytään ja kaksi lasia korkeaan pöytään
  • annetaan lapselle mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: montako tuolia teillä on kotona pöydän ympärillä, miksi ruoka on kuumaa, minne viet tyhjän lautasen, milloin jäätelö sulaa, millaista maito on
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta osallistumalla yhteiseen keskusteluun

Vanhempien osallisuus

Vanhemmat toteuttavat saman toiminnan omalla äidinkielellä kotona.

Kuukauden sana -tehtävä:

  • vanhemmat ja lapsi valitsevat kotona yhdessä heidän äidinkielellään päiväkodissa opeteltavan sanan (liittyen vertailuun, luokitteluun, lukumäärään tai paikanmääreeseen esimerkiksi edessä, kahdeksan, iso)
  • vanhemmat kirjoittavat sanan paperille kotona (on hyvä kirjata viereen myös se, miten sana lausutaan)
  • lapsi piirtää kotona tai päiväkodissa laitetaan valmis kuva kirjoitetun sanan viereen
  • kirjoitettu sana, jonka vieressä on kuva, laitetaan päiväkodissa seinälle. Sana voidaan opetella kaikkien lasten kanssa yhdessä.

Vanhempien kanssa jaetaan kokemus

Vanhemmat ja päivähoidon henkilökunta jakavat keskustellen tietoa lapsen osaamisesta äidinkielellä ja suomen kielellä kyseessä olevasta sanastosta.