Kolme pukkia - nukketeatteri

  • Toiminnan lähtökohtana on satu tai tarina, joka on myös eri kulttuureissa tunnettu. Keskustellaan vanhempien kanssa, mitkä sadut ovat tuttuja heille oman kulttuurinsa kautta?
  • Annetaan tietoa vanhemmille kirjastojen lastenkirjatarjonnasta. Rohkaistaan vanhempia jatkossakin tutustumaan lasten kanssa äidinkieliseen kirjallisuuteen, satuihin ja tarinoihin.
  • Vanhemmat voivat ehdottaa satua tai vanhemmille kerrotaan lapsiryhmässä valittu satu. Vanhemmat tutustuvat ensin satuun kotona yhdessä lapsensa kanssa.
  • Toimipisteessä satu kerrotaan kuvien avulla, luetaan suomeksi kuvakirjasta, ja muokataan draamaksi.
    • esimerkiksi pöytä- / nukketeatteriksi ensin aikuisen ja sitten lasten itsensä esittäminä. Mahdollisuus on myös näytellä tai improvisoida satu.
    • Luodaan kyseisen sadun maailma: paikka, välineistö jne.
  • Satuteemalle annetaan runsaasti aikaa, esimerkiksi 1-2 kuukautta.
  • Toimipisteessä järjestetään myös tilaisuus, jolloin vanhemmat voivat käydä tutustumassa lasten esittämän sadun suomenkieliseen esitykseen.
  • Vanhempi voi tulla kertomaan sadun toimipisteeseen myös äidinkielellään lapsille.
  • Satujen ja tarinoiden ja kuvakirjojen kielellinen maailma ja mielikuvituksellisuus tulee tutuksi. Voidaan käsitellä abstrakteja käsitteitä esimerkiksi tunteita.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet: (lasten välinen, aikuisen ja lapsen välinen)

Keskeistä sanastoa:

  • Sanat, käsitteet ja kerronta esimerkiksi:
  • pukki, peikko, vesi/joki, ruoka, ruoho/niitty, silta, sarvet, kävellä, uhata, auttaa, työntää, syödä, pieni-keskikokoinen-iso, kiltti-ilkeä, iloinen-surullinen, rohkea-pelätä, laiha-tukeva, värit,päällä-alla, seuraava

Aikuisen rooli

  • aikuinen osallistuu lasten käynnistämään satuun ja draamaan ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden, tai
  • draama voi toteutua siten, että aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: miettii draamaryhmään osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus ja toteutuu, huolehtii draamaan tarvittavan tilan ja materiaalin virittämään leikkiä
  • aikuinen rakentaa yhdessä lasten kanssa draamamaailmaa esim. Kolmessa pukissa auttaa rakentamaan pukkien elinympäristöä: joki, silta ja ruoho/niitty, peikon koti yms.
  • aikuinen osoittaa kiinnostusta ja arvostusta leikkiä kohtaan, ottaa draamassa roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
  • aikuinen tukee lasten omia leikki-ideoita vahvistaen ja rikastaen tarinan kulkua esim. tuomalla leikkiin uuden hahmon tai esineen
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi -osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri
  • aikuinen havainnoitsijana (linkki oppaaseen).

Toisten lasten merkitys

  • osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • draamassa toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
  • toisen kanssa syntyy yhteinen ilo draaman kautta, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
  • lapset tuovat draamaan uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (valokuva, digikehys, leikkivalintataulu)
kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
aikuinen nimeää draaman välineet esim. pukki, peikko, silta, vesi/joki, ruoka/ruoho toistaen niitä usein
aikuinen käyttää draamaan liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita: esim.” pukki kävelee”, ”peikko kiipeää”, ”pukki työntää”, ”missä on pukki?”
aikuinen käyttää toistuvasti lapsen nimeä
käytetään ääntelyä jäljitellen esim. pukin liikkeen ääntä. Kun lapsi lähtee tuottamaan samaa äännettä, toteutuu vuorovaikutus
lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista
linkki 1.3.4. (Ota koppi!)

Alkeiskielitaito

aikuinen osallistuu leikkiin sanoittaen mitä leikissä tapahtuu. Eleet, ilmeet ja kuvat ovat kielen ja vuorovaikutuksen tukena
aikuinen antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden keskustelunaloitteille
lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla näyttäen, tunnistaen tai sanallisesti
aikuinen tuo havainnollisesti esiin draamassa tarvittavat sanat ja käsitteet esim. pieni – keskikokoinen - iso, alla – päällä, takana – edessä, täällä, värit
aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi: ”pieni pukki syö”, ”mikä tämä on?” tai ”mitä peikko tekee?”
lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella

Peruskielitaito

aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä
kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”millä pukilla sinä haluat leikkiä?”, ”miksi pukit menevät sillalle?”, ”mihin pukki kiipeää?”, ”milloin pikkupukki saa mennä sillan yli?”, ” millainen silta on?”
lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta: esimerkiksi sopii lasten kanssa yhdessä kuka on peikko tms.
leikissä voidaan jo käyttää moniosaisia ohjeita kuten ”hae laatikosta, laatikon pohjalta iso pukki.”

Vanhempien osallisuus

Vanhemmat toteuttavat saman toiminnan omalla äidinkielellä kotona

  • Draama dokumentoidaan ja opeteltuja sanoja voidaan kirjata muistiin lapsen vihkoon tai voidaan antaa kirja lapselle kotiin katseltavaksi.
  • Vanhemmille kerrotaan ja näytetään kuvina (kuvat seinällä, digikehys) päiväkodissa toteutettua toimintaa esim. nukketeatterina. Heille kerrotaan mitä sanastoa sadussa on painotettu (eläin- ja satuhahmot tapahtumaympäristössään, verbit, ohjeet) ja pyydetään käyttämään samoja sanoja ja ilmaisuja äidinkielellä kotona.
  • Lapsi kertoo sadusta tai kuvassa olevasta tilanteesta. Lapsen kanssa voi yhdessä lukea ja tarinoida myös kotona kyseistä satua ja luoda sadunmaailmaa esim. nukkejen avulla. Yhteinen tekeminen ja elämys omalla äidinkielellä ovat merkittäviä lapsen identiteetin kehitykselle. Vanhemmat käyttävät lapsen kanssa rikasta kieltä ja näyttävät mallillaan miten äidinkieltä käytetään. DVD- lapsuuden monta kieltä

Vanhempien kanssa jaetaan kokemus

  • Ryhmän aikuiset ja lapsen vanhemmat kertovat vielä satuun liittyvistä kokemuksista kotona tai yhteisesti sovitun teeman toteuttamisesta toisilleen. Vanhemmat seuraavat ja osallistuvat toimipisteessä lasten esittämään nukketeatteriesitykseen. Lapsen kanssa voidaan näin tutustua satuun samanaikaisesti äidinkielellä ja suomen kielellä. Tärkeää on yhteisen kokemuksen jakaminen ja yhteinen ilo!
  • Vanhemmat voivat kertoa, millaista keskustelua sadusta on syntynyt kotona? Mitä tunteita tarina herätti lapsessa? Jäikö satu elämään kodin leikeissä Heräsikö lapsen kiinnostus äidinkielisiä satuja, tarinoita ja kuvakirjoja kohtaan?
  • Lapsen oman äidinkielinen henkilökunta on tässä yhteistyössä suurena apuna.