Karhuperhe - laulu

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet: (lasten välinen, aikuisen ja lapsen välinen)

Toiminnan tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaista ilmaisutaitoa. Tutustutaan rytmiikkaan ja lauluun. Tutustutaan materiaaliin liittyvään sanastoon, käsitteistöön, sanojen rytmiin ja laulun fraaseihin. Aiheessa viipyminen tuo mukanaan runsaasti kielellistä toistoa ja mahdollisuutta luoda toiminnan jatkumo lasten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Loruja, lauluja, kehorytmejä, koordinaatioharjoituksia sekä soittamista rytmisoittimilla.

  • Laulu havainnollistetaan, esinein ja/tai kuvin, roolipäähinein tai -asuin sekä loruin
  • Sanoja rakennetta rytmitetään
    • kehonsoittimin esimerkiksi sormin, käsin, jaloin, koko keholla ja sekä omalla äänellä tai
    • rytmisoittimin esimerkiksi rytmikapulat, triangeli, marakassi, rummut ja kulkuset
  • Rytmiin tutustuminen, laulaminen ja äänenkäyttö ja dramatisoidaan liikkuen, laululeikkinä
  • Vanhempi voi tulla laulamaan päiväkotiin myös äidinkielellään lapsille.
  • Esimerkkilaulu:

Karhuperhe

Taa-aa, taa-aa, isäkarhu tallustaa,
taa taa taa taa, äitikarhu tassuttaa,
ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti kuuluu metsän poluilta,
ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti, pikkukarhun tassuista.

Taa-aa, taa-aa, isäkarhu kävelee,
taa taa taa taa, äitikarhu kävelee,
ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti kuuluu metsän poluilta,
ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti, pikkukarhu juoksee.   

Taa-aa, taa-aa, isä___  ______,
taa taa taa taa, äiti___ ______,
ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti kuuluu metsän poluilta,
ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti, pikku___  ______.

  • aikuinen vastaa laulamalla lasten lauluun ja jatkamalla lasten tuottamaa rytmiä (kaikurytmi)
  • kehonsoittimet esimerkiksi taputus ja tömistys
  • aikuisen malli rytmiikassa, melodiassa ja laulun sanoissa
  • sanojen rytmitys: keho- ja rytmisoittimet esimerkiksi rumpu, tamburiini, rytmikapulat ja triangeli
  • lapset valitsevat mieleiset soittimet, karhuroolit sekä rooliin liittyvän liikkumistavan.

Keskeistä sanastoa:

Ei yhteistä kieltä: Tutustutaan rytmiikkaan ja lauluun

Alkeiskielitaito: Sanat, käsitteet, kerronta esimerkiksi: äiti, isä, lapsi, karhu, eläimet, metsä, koti, käytössä olevat soittimet, soittaa, laulaa, kävellä, taputtaa, tömistää, iso-pieni/pikku, hidas-nopea, hiljaa-kovaa.

Peruskielitaito: Sanoja, käsitteitä, kerrontaa esim. mukana olevat metsän eläimet, soittimet sekä liikkumisen, rytmittämisen ja soittamisen erilaiset tavat

Aikuisen rooli

Aikuinen osallistuu musisointiin lasten kanssa

  • aikuinen osallistuu lasten käynnistämään musisointiin ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden, tai
  • musisointi voi toteutua siten, että aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: aikuinen miettii musiikkiryhmään osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus ja toteutuu sekä huolehtii musiikkihetkeen tarvittavan tilan ja materiaalin virittämään musisointia
  • aikuinen rakentaa yhdessä lasten kanssa musiikkimaailmaa esim. karhuperheen koti ja metsä
  • aikuinen osoittaa kiinnostusta ja arvostusta musisointia kohtaan, ottaa leikissä roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
  • aikuinen tukee lasten omia laulu- ja musisointi-ideoita vahvistaen ja rikastaen leikin kulkua esim. tuomalla leikkiin uuden eläinhahmon tai esineen
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi -osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri
  • aikuinen havainnoitsijana (linkki oppaaseen)

Toisten lasten merkitys

  • osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • laululeikissä toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
  • toisen kanssa syntyy yhteinen ilo musisoinnista, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
  • lapset tuovat laululeikkiin uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (valokuva, digikehys, leikkivalintataulu)
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • aikuinen nimeää laululeikin roolihahmot esim. karhu, isä, äiti ja lapsi
  • aikuinen käyttää leikkiin liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esim. kävellä, juosta. a
  • Aikuinen käyttää toistuvasti lapsen nimeä
  • käytetään ääntelyä, kehonsoittimia ja liikettä jäljitellen rytmiä, kun lapsi lähtee tuottamaan samaa rytmiä, toteutuu vuorovaikutus
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista
  • linkki 1.3.4. (Ota koppi!)

Alkeiskielitaito

  • aikuinen kannattelee laululeikkiä sanoittaen mitä leikissä tapahtuu, eleet, ilmeet ja kuvat vuorovaikutuksen tukena
  • aikuinen antaa lapselle aikaa ja mahdollisuuden musisoinnin aloitteille
  • lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla näyttäen, tunnistaen tai sanallisesti
  • aikuinen tuo havainnollisesti esiin leikissä tarvittavat sanat ja käsitteet esim. tallustaa, tassuttaa, kipittää, pieni-iso, hidas-nopea, hiljaa-kovaa, edessä-takana, täällä
  • aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi:  ”iso isäkarhu tallustaa”, ”mikä soitin tämä on?” tai ”mitä soitinta pikkukarhu soittaa?”
  • lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella

Peruskielitaito

  • aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”millä soittimella sinä haluat soittaa?”, ”miksi valitsit jäniksen (roolin)?”, ”mihin (lapsen valitsema) eläin menee metsässä?”, ”milloin eläimet menevät syömään?”, ”millainen metsä on?”
  • lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta: esimerkiksi sopii lasten kanssa yhdessä kuka on mikäkin eläin tms.
  • laululeikissä voidaan jo käyttää moniosaisia ohjeita kuten: ”hae pikkurumpu ison rummun vierestä”

Vanhempien osallisuus

Vanhemmat toteuttavat saman toiminnan omalla äidinkielellä kotona

  • Laululeikkitilanne dokumentoidaan ja opeteltuja sanoja voidaan kirjata muistiin lapsen vihkoon tai voidaan antaa kuvitettu ja sanoitettu laulu kotiin.
  • Vanhemmille kerrotaan ja näytetään kuvina (kuvat seinällä, digikehys) päiväkodissa toteutettua toimintaa esim. laululeikki Karhuperhe. Heille kerrotaan mitä sanastoa laululeikissä on painotettu (värit, verbit, ohjeet) ja pyydetään käyttämään samoja sanoja ja ilmaisuja äidinkielellä kotona leikkiessä.
  • Lapsi kertoo laululeikistä tai kuvassa olevasta tilanteesta. Lapsi esittää laulun kotona, ja kertoo omalla äidinkielellä, mitä laulussa tapahtuu. Vanhemmat voivat lorutella tai lauleskella laulua äidinkielellä kotona. Vanhemmat myös laulavat lapselle omasta lapsuudestaan tutun laulun, jota he voivat yhdessä laulaa lapsen kanssa. Yhteinen tekeminen ja elämys omalla äidinkielellä ovat merkittäviä lapsen identiteetin kehitykselle. Vanhemmat käyttävät lapsen kanssa rikasta kieltä ja näyttävät mallillaan miten äidinkieltä käytetään. DVD- lapsuuden monta kieltä

Vanhempien kanssa jaetaan kokemus

  • Ryhmän aikuiset ja lapsen vanhemmat kertovat vielä kokemuksista kotona, leikistä tai yhteisesti sovitun teeman toteuttamisesta toisilleen.
  • Vanhemmat seuraavat ja osallistuvat päiväkodissa lapsen laululeikkiin. Lapsen kanssa voidaan näin laulaa samanaikaisesti äidinkielellä ja suomen kielellä.
  • Vanhemmilta kysellään ja heidän kanssaan keskustellaan heidän lapsuutensa lauluista ja esimerkiksi niiden merkityksestä kielen oppimisessa
  • Tärkeää on yhteisen kokemuksen jakaminen ja yhteinen ilo! Lapsen oman äidinkielinen henkilökunta on tässä yhteistyössä suurena apuna.