Lapsen puheen ja kielen kehityksen seuraaminen neuvolassa

0-6 kk

Kielen kehityksen tukeminen eri kielillä (myös suomeksi)

Keskeisiä seurattavia asioita

  • lapsi seuraa, katselee ympäristöään
  • lapsi tekee aktiivisia kontaktialoitteita
  • viestii mielialaansa
  • ääntelyn edistymisen seuraaminen
    • yksittäiset vokaalit (a, ä ö)
    • yhtäjaksoinen ääntely (aaiiaa…)
    • ääntelyn vaihtelut (kiljahtelut, murinat)
    • konsonantit ilmaantuvat ääntelyyn
  • ääntelyn sävyt (tunneilmaisu)
  • vastavuoroinen ”keskustelu” vanhemman kanssa
  • lapsi on kiinnostunut esineistä

Käytännön apuvälineitä

Kysy ja ohjaa vanhempia (mallintaminen)

  • ilmaise iloitsevasi lapsesta ilmein, elein, äänensävyin ja kosketuksin
  • katsekontakti lapsen kanssa
  • reagointi lapsen itkuun
  • lapsen viestien tulkinta
  • lapselle puhumisen tärkeys, kerro lapselle mitä teet esim. lasta pukiessa

Riskitekijöitä

  • lapsi ei ilmaise huomion ja avuntarpeita ääntelemällä
  • sosiaalista hymyä ei ole
  • katse ei vuorottele esineiden ja vuorovaikutuskumppanin välillä
  • lapsi ei tavoittele toisen huomiota itseensä
  • lapsi ei osoita kiinnostusta esineitä kohtaan
  • jokeltelun viivästyminen saattaa ennustaa kielellisen kehityksen pulmia
  • tunneilmaisu vakiintumatonta

6-12 kk

Kielen kehityksen tukeminen eri kielillä (myös suomeksi)

Keskeisiä seurattavia asioita

  • kommunikatiivisten eleiden ilmaantuminen(esim. osoittelu, vilkutus, taputus)
  • kanoninen jokeltelu (mama, gäägää jne. vokaali-konsonantti yhdistelmiä)
  • seuraako lapsi vanhemman osoittavia eleitä tai pyrkiikö hän saamaan toisen huomion esineisiin tai tapahtumiin
  • tunnistaa nimensä, ”ei” sanan tunnistaa. Reagoi ”missä” kysymykseen katseellaan
  • lapsi tietää esineiden käyttötarkoituksia esim. puhuu kännykkään tai panee kenkää jalkaan tms.

Käytännön apuvälineitä

Kysy ja ohjaa vanhempia (mallintaminen)

  • kuuntele lasta ja vastaa lapselle
  • anna lapselle aikaa vastata
  • käytä lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita
  • osoita olevasi kiinnostunut siitä mistä lapsikin on
  • vuorotteluleikit, ota –anna – leikki, kurkistelu–, sormileikit, lorut, laulut

Riskitekijöitä

  • lapsen jokeltelu on vähäistä (6-7kk) tai yksipuolista ja sisältää niukasti konsonantteja
  • lapsi ei seuraa ympäristöään eikä pyri vaikuttamaan siihen
  • lapseen on vaikea saada kontaktia
  • lapsella on vähän kommunikatiivisia eleitä(esim. osoittelu, vilkutus, taputus)
  • erityisesti vastavuoroisuuden puute sekä ääntelyn ja jokeltelun vähäisyys ja yksipuolisuus ovat syitä tarkempaan seurantaan

1-1,5v

Kielen kehityksen tukeminen eri kielillä (myös suomeksi)

Keskeisiä seurattavia asioita

  • lapsella on sanoja/ tapailee sanoja
  • ei kielellinen viestintä edelleen vahvaa (esim. pyytää tavoittelemalla tai torjuu työntämällä pois)
  • ymmärtää lyhyitä kehotuksia
  • osoittaa ymmärrystään toimimalla, esim. mennään ulos: menee ovelle tms.
  • lapsen leikissä on kuvitteellisia toimintoja
  • lapsi yhdistelee sanoja lauseeksi (esim. nalle nukkuu)

Käytännön apuvälineitä

kysy ja ohjaavanhempia (mallintaminen)

  • nimeä esineitä ja tunteita, selitä tapahtumia
  • toista ja täydennä sanaa ja jatka lauseella esim. jos lapsi sanoo ”uppi” toista ”niin siinä on kuppi”
  • pyydä lasta antamaan esineitä

materiaali

  • kuvakirjat, lelut, palikat, duplot, koti- ja autoleikkitavarat ulkoleikki

Riskitekijöitä

  • lapsi ei seuraa ympäristöään eikä pyri vaikuttamaan siihen
  • lapseen on vaikea saada kontaktia
  • lapsella on vähän kommunikatiivisia eleitä esim. vilkutus tai pään pudistus
  • vastavuoroisuuden puute
  • ääntelyn vähäisyys
  • lapsella ei ole lainkaan sanoja
  • lapsi ei osaa noudattaa lyhyitä kehotuksia

1,5-2,5v

Kielen kehityksen tukeminen eri kielillä (myös suomeksi)

Keskeisiä seurattavia asioita

18 kk iässä

  • lapsella on 10–30 merkityksellistä sanaa
  • noudattaa lyhyitä toimintaohjeita
  • yhdistelee sanoja
  • lapsen leikissä on kuvitteellisia toimintoja

2v iässä

  • keskimäärin 250 sanaa. Vaihteluväli (0-600)
  • substantiivit ja verbit keskeisiä sanastossa. Käyttää verbejä: mennä, tulla, antaa
  • mikä- kysymyksiä
  • preesens aikamuoto
  • iImperatiivi

2,5v iässä

  • sanoja kaikista sanaluokista, adjektiiveja, pronomineja, partikkeleita
  • lapsen puheessa esiintyy taivutusmuotoja
  • lapsi käyttää sanoista myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia

Käytännön apuvälineitä

kysy ja ohjaa vanhempia (mallintaminen)

  • katso ja kuuntele lasta
  • jäljittele ja toista mitä lapsi sanoo
  • yritä aina tulkita mitä lapsi tarkoittaa
  • käytä lyhyitä, yksinkertaisia lauserakenteita
  • keskustele lapsen kanssa
  • lue lapselle ja katsele kuvia keskustellen
  • keskittyykö lapsi toimintaan muutaman minuutin ajan

materiaali

  • kuvakirjat, lelut, palikat
  • nuppipalapelit

Riskitekijöitä

18 kk iässä

  • lapsella on vähän kommunikatiivisia eleitä esim. vilkutus tai pään pudistus
  • lapsella ei ole lainkaan sanoja tai alle 10 sanan sanasto
  • lapsi ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin
  • lapsen leikki ei sisällä symbolisia toimintoja.
  • erityisesti  ymmärtämisen vaikeudet  yhdistettynä suvussa esiintyviin kielellisiin vaikeuksiin ovat syy tarkempaan seurantaan

2v-2,5v iässä

  • lapsella on alle 10 sanan sanasto
  • lapsi ei muodosta kahden sanan lauseita
  • lapsi ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin
  • erityisesti suppea sanavarasto ja puutteet ymmärtämisessä ovat aiheina jatkotutkimuksiin

3-4v

Kielen kehityksen tukeminen eri kielillä (myös suomeksi)

Keskeisiä seurattavia asioita

  • lapsen puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää
  • konsonanttien hallinta voi olla puutteellista
  • peruskäsitteistö alkaa olla hallinnassa(värit, paikat, kokoerot, sijainnit, lukumäärä)
  • monisanaisia lauseita
  • omia taivutusmuotoja voi esiintyä(3v)
  • lapsi osaa kuvata ajatuksiaan ja tunteitaan kielen avulla
  • kerronnassa runsaasti yksityiskohtia
  • miksi, missä -kysymyksiä

Käytännön apuvälineitä

kysy ja ohjaa vanhempia (mallintaminen)

  • järjestä yhteisiä jutteluhetkiä
  • kerro lapsen kanssa yhdessä tarinoita, kysy tarkentavia kysymyksiä, kuka, mitä ja miksi
  • lorut ja laulut
  • anna lapselle mahdollisuus leikkiä ikäistensä lasten kanssa
  • anna lapselle mahdollisuus toimittaa iälleen sopivia tehtäviä
  • pelaa lapsen iän mukaisia pelejä
  • lapsen virheellisiä sanoja voi korjata mallittamalla sana oikein

materiaali

  • kuvakirja, lelut
  • kuvalotto
  • värienluokittelupelit
  • moniosaisemmat palapelit

Riskitekijöitä

  • sanojen äänneasu on puutteellinen
  • lapsella on suppea tuottava sanasto
  • lapsi ei taivuta sanoja
  • lapsi ei noudata kaksiosaisia ohjeita tai ymmärtää ne väärin

5-6v

Kielen kehityksen tukeminen eri kielillä (myös suomeksi)

Keskeisiä seurattavia asioita

  • aikakäsitteet ilmaantuvat
  • monisanaisia lauseita
  • adjektiivien vertailumuodot
  • verbin taivutus eri persoonamuodoissa
  • ääntäminen iänmukaista
  • puheäänen normaalivoimakkuus
  • osaa kertoa esim. kuvasta
  • kuuntelee muita, huomioi muita
  • mielikuvitusleikit, roolileikit
  • keskittyminen tarinoiden kuunteluun
  • kielellinen tietoisuus kehittyy, lapsi alkaa leikkiä kielellä

Käytännön apuvälineitä

kysy ja ohjaa vanhempia (mallintaminen)

  • keskustele lapsen kanssa, vastaa kysymyksiin
  • lukekaa yhdessä ja anna lapsen auttaa tarinankerronnassa
  • rajoita television ja videoiden katsomista ja pelaamista

materiaali

  • kirjat, lelut
  • lautapelit ja palapelit
  • kynät, väriliidut, värityskirjat

Riskitekijöitä

  • lapsella on suppea tuottava sanasto
  • esineiden ja asioiden laadun (koko, määrä, muoto, väri) kuvaus on epätarkkaa tai virheellistä
  • lapsen käyttämät lauserakenteet ovat yksinkertaisia
  • lapsella on vaikeuksia taivutusmuotojen hallinnassa
  • lapsi ei osaa kertoa näytetystä kuvasta
  • lapsella on puutteita vuorovaikutus ja keskustelutaidoissa

Kysymyksiä lapsen puheen kehityksestä niille vanhemmille, joiden lapsi ei ole päivähoidossa.

4-vuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen kuuluu yhtenä osana lapsen äidinkielen kehityksen arviointi. Äidinkielen hallinta on pohjana muiden kielten oppimiselle ja tämän vuoksi tarkastuksessa kysymme seuraavia asioita.

Toivomme teidän miettivän näitä etukäteen.

  • Kuka ja ketkä puhuvat lapsen kanssa äidinkieltä?
  • Puhuuko lapsi yhtä hyvin kuin sisaruksensa?
  • Mitä kieltä sisarukset puhuvat keskenään?
  • Puhuuko lapsi vähän vai paljon vanhempien ja muiden kanssa?
  • Kyseleekö lapsi asioista?
  • Osaako lapsi kertoa puhumalla mitä haluaa?
  • Tuottaako lapsi usean sanan lauseita? Puhuuko lapsi kieltänne oikein? Tulevatko sanat oikeassa järjestyksessä?
  • Onko lapsen vaikea lausua oman kielen äänteitä (kirjaimet)?
  • Onko vanhemmilla vaikeutta ymmärtää lasta?
  • Onko vierailla aikuisilla vaikea ymmärtää lasta?
  • Änkyttääkö lapsi?
  • Millä tavalla lapsi leikkii kotona/muiden lasten kanssa? Millaisista leikeistä lapsi on kiinnostunut?
  • Tapaako lapsi muita samaa kieltä puhuvia lapsia?
  • Millainen on lapsen äidinkielen taso verrattuna muihin samanikäisiin ja samaa kieltä puhuviin lapsiin?
  • Miten vanhemmat tukevat lapsen äidinkielen kehitystä?
  • Haluavatko vanhemmat että lapsesta tulee kaksi/monikielinen?

Lähteitä:

Halme-Vataja (2011) Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus, Sanoma Pro
Latomaa (toim), (2007) Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen. Opetushallitus
Lapsuuden monta kieltä DVD, www.vaestoliitto.fi,
Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Stm oppaita 2004:14.
Lindholm Leena: Monikielinen lapsi puheterapiassa, Puheterapeuttilehti  3/2010
Loukusa-Paavola: (2011). Lapset kieltä käyttämässä .PS-kustannus
Siiskonen et al: (2003).Joko se puhuu, PS kustannus 2003
Suullinen lähde: LFPKL.n  moniku -työryhmän puheterapeutit
Comité permanent de Liaison des Orthophonistes et Logopèdes de l´ Union Européenne (CPLOL) / The public : posters,leaflets,questionnaires
Språkens Hus,Malmö /material