5 – Matkalla kouluun

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapselle kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheän kokonaisuuden.

Esiopetusta toteutetaan ja kehitetään yhteistyössä eri osapuolten kanssa, jotta voidaan tarjota kaikille Helsingissä asuville lapsille tasavertaisesti laadukasta kasvatusta ja opetusta. Hyvä esiopetus osaltaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Esiopetuksessa huomioidaan kaikkien mahdollisuus oppimiseen sekä yhteiskunnan perusarvoinen ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuva tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.

Helsingin esiopetussuunnitelma 2011

5.1 – Esiopetus ja nivelvaihe

LEOPS JA ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö on pohja joustavalle, elinikäiselle oppimiselle. Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma (2011) kertoo, mitä esiopetus on Helsingissä. Esiopetuksen aikana kaikille lapsille laaditaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (Leops) yhdessä huoltajien, lapsen ja opettajan kanssa marraskuun loppuun mennessä. Suunnitelmassa kuvataan lapsen kasvun ja kehityksen tavoitteet.

Lapsen esiopetuksen suunnitelmaan kuvataan myös, miten lapsen oman äidinkielen ja suomen kielen kehittymistä tuetaan. Esiopetuksessa suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on luoda perusta sille, että lapsi perusopetuksen aikana saavuttaa mahdollisimman toimivan suomenkielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen kehitystä seurataan toimintavuoden aikana ja arvioidaan vielä huhti-toukokuussa.

Esiopetuksen oppilashuoltokeskustelut käydään toimintayksiköissä syksyn aikana ja niihin osallistuvat esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja sekä kiertävä erityislastentarhanopettaja. Oppilashuoltokeskusteluihin osallistuvat tarpeen
mukaan myös suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu ulkopuolinen asiantuntija, jonka tehtäviin lapsen asioiden käsittely kuuluu.

Lapsen esiopetuksen järjestämisessä tarvittavat muut pedagogiset asiakirjat liitetään suunnitelmaan. Suunnitelman laatimisessa käytetään tarvittaessa apuna tulkkipalveluita. Esiopetusvuoden jälkeen suunnitelma lähetetään kouluun ja siitä kerrotaan vanhemmille. Näin turvataan lapsen onnistunut siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelma on esiopetuksen ja koulun yhteistyössä alueilla tehtävä asiakirja, jossa kuvataan koulun ja päiväkodin välinen yhteistyö ja siihen liittyvät periaatteet. Siinä kuvataan muun muassa LEOPS:n siirtymisen periaatteet, yhteistyön alueelliset tavoitteet, yhteistyön toimintamuodot ja sisällöt, toimintavuoden erityiset teemat ja projektit sekä yhteistyön seuranta ja arviointi.

KIELI JA KULTTUURI ESIOPETUKSEN TAVOITTEISSA

Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet harjaannuttavat kielen käytön eri toimintoihin, kotouttavat suomalaiseen kulttuuriin ja vertailevat suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin. Tämä opetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen osa-alueisiin. Tavoitteena on, että lapsi oppii arkielämän perussanastoa ja osaa käyttää kieltä luontevasti eri tilanteissa. Lapsen edistyessä tavoitteena on, että hän ymmärtää ja käyttää aktiivisesti suomen kieltä sekä harjoittelee suomen kielen rakenteita.

Uskonnolla on keskeinen osa ihmisen kulttuuri-identiteetin rakentumisessa. Oman kulttuuriperinnön tunteminen luo perustaa myönteiselle suhtautumiselle toisiin ihmisiin. Tavoitteena on, että lapsi tulee kuulluksi ja hänen kanssaan keskustellaan uskonnollisista kysymyksistä. Hän saa tutustua myös oman uskontonsa keskeisimpiin sisältöihin ja uskonnollisiin juhliin sekä niiden merkitykseen. Lasta ohjataan toisen vakaumuksen kunnioittamiseen.

Helsingin esiopetussuunnitelma 2011

5.2 – Perusopetukseen valmistava opetus

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan muuttaneille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei riitä yleisopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Ryhmiin voidaan kuitenkin ohjata myös Suomessa syntyneitä tai alle kouluikäisenä Suomeen tulleita, jos heillä on koulunkäynnin onnistumisen kannalta riittämätön suomen kielen taito (alle A1.3. taitotaso). Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan kielitaidon tasoa, ei muita kouluvalmiustaitoja.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä ei ole joka koulussa, vaan seuraavan lukuvuoden paikat päätetään maalis-huhtikuussa opetuslautakunnassa. Oppilas opiskelee perusopetukseen valmistavassa ryhmässä enintään yhden kalenterivuoden ajan, jonka jälkeen oppilas siirtyy omaan lähikouluun yleisopetuksen oppilaaksi.

Oppilassijoittelu perusopetukseen valmistavaan opetukseen tapahtuu opetusviraston kautta huoltajien tai eri viranomaisten hakemuksesta (esim. maahanmuuttoyksikkö, maahanmuuttajien neuvontapiste, vastaanottokeskukset tai sosiaaliviraston perhekeskukset). Oppilaiden sijoittaminen ryhmiin tapahtuu yhteistyössä rehtoreiden kanssa ja sijoittelussa huomioidaan lapsen tai nuoren ikä sekä kotiosoite.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti opetusta annetaan 6-10 -vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Tuntimäärä muodostuu perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä opiskeltavista tunneista, yleisopetuksen ryhmässä integroituna opiskeltavista tunneista sekä mahdollisista oman äidinkielen tunneista. Jokaiselle perusopetuksen valmistavaan opetukseen tulevalle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, johon kirjataan oppilaan lähtötaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja opiskeltavat oppiaineet. Vastaavasti, kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi.

5.3 – Alkuopetus

Koulun aloittaminen on lapselle iso ja tärkeä asia. Esiopetusvuoden aikana lapset tutustuvat omaan tulevaan lähikouluunsa. Koulut myös järjestävät usein vanhempainillan ennen koulun alkua. Lapsen sujuvan koulun aloittamisen varmistamiseksi esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelman mukaisesti päiväkodit ja koulut tekevät yhteistyötä esiopetusvuoden aikana. Tietoa suomalaisesta peruskoulusta ja koulun aloittamisesta Helsingissä on Helsingin opetusviraston Koulu tutuksi Tietoa suomalaisesta peruskoulusta (2011) -oppaassa,
on myös eri kieliversioita.

Perusopetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jossa kuvataan perusopetus kokonaisuudessaan. Maahanmuuttajien opetuksessa huomioidaan opetussuunnitelman opetussisältöjen ja tavoitteiden osalta myös oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita sekä Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Uuden kielen oppimisessa on lähdettävä oppilasta kiinnostavasta kontekstista. Opittava asia ja oppitilanteet tehdään oppilaille motivoiviksi ja ymmärrettäviksi neuvomalla ja havainnollistamalla eri tavoin. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus – oppimäärää suomi toisena – kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Oppilaan oman äidinkielen taito on avainasemassa uuden kielen oppimisessa ja mahdollisten oppimisvaikeuksien mahdollisimman varhaisessa havaitsemisessa. Helsingissä järjestetään laajasti myös oman äidinkielen opetusta.

Maahanmuuttajaoppilaiden oppiaineiden arvioinnissa huomioidaan oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taidon puutteesta huolimatta. Arviointi voi oppilaan kohdalla olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.