3 – Havainnointi, dokumentointi ja arviointi

Havainnoinnin avulla kehitetään toimintaa. Tarkastellaan sitä mitä lapsi tekee tai mitä leikissä tapahtuu. Havainnoimalla saadaan tietoa myös lapsen kielitaidosta. Havainnonti voidaan jakaa vapaaseen tai osallistuvaan havainnointiin. Lapsen vasun kielenkehityksen suunnitelmaan kerätään tietoa havainnoiden. Vapaassa havainnoinnissa seurattavat asiat määritellään vain yleisluontoisesti. Vapaa havainnointi saattaa tuottaa aluksi runsaasti aineistoa. Muistiin kirjoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Muistin tukena voi käyttää myös videointia tai nauhoittamista.

Havainnoinnin tarkoituksena voi olla tiedon saaminen lapsen kielitaidosta. Voidaan tarkastella sitä, missä vaiheessa lapsi on suomen kielen oppimisessa. Vanhemmat voivat puolestaan tarkastella sitä, kuinka lapsi hallitsee oman äidinkielensä. Olennaista on, että havainnoista keskustellaan ja ne johtavat toiminnan kehittämiseen lapsen kielen kehitystä tukevaksi. Toiminnan kehittämisen ja tiedon saannin apuna voidaan käyttää myös arviointia.
Arvioinnin perustella saadaan tietoa lapsen suomen kielen kehitysvaiheista itselle, vanhemmille, lapselle, sekä muille lapsen kanssa toimijoille. Kielen kehityksen arvioinnin osa- alueina voivat olla kuuntelu, ymmärtäminen, puhuminen ja sanasto.

Arvioinnin apuna voidaan käyttää mm. erilaisia puheen ja kielen kehityksen arviointimenetelmiä, kuten Kettu-testi ja Lauran päivää. Päivähoidon työntekijöillä on käytössään myös omia hyväksi havaittuja seuranta- ym. lomakkeita, jonka avulla seurataan lapsen suomen kielen oppimisen edistymistä.

Kettu-testi (Korpilahti- Eilomaa) on tarkoitettu 3-vuotiaan suomenkielisen lapsen puheen ja kielentaitojen arvioinnin tueksi. Sitä voidaan käyttää 3-5-vuotiaan eri kieli ja kulttuurisen lapsen suomen kielen arvioinnissa, kun hän on osallistunut suomenkieliseen toimintaan noin vuoden verran. Kartoituksen kautta voidaan toimintaa suunnitella lapsen suomen kielen oppimista tehostavaksi. Kettu-testin osa-alueet ovat: nimeäminen, kielen ymmärtäminen, toimintaohjeiden ymmärtäminen, ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys, kertova puhe, taivutusmuotojen sekä värien ja lukumäärän hallinta ja lausepituus.

Lauran päivä (Laitala) on suomen kielen materiaali, joka on tarkoitettu esiopetusikäisen suomea toisena kielenä puhuvan lapsen suomen kielen kartoitukseen, arkipäivän kielenkäyttötilanteiden arvioinnin tueksi. Materiaali tärkein osio on sanasto, joka on jaettu esiintymistiheydeltään päivittäisestä melko harvinaiseen sanastoon. Materiaali pitää sisällään myös sanojen tunnistamista, kielen rakenneasioita ja vapaata kerrontaa. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan suunnitella kielen oppimista edistävää toimintaa.